Paino: (en oo vielä uskaltanut mennä punnitsemaan)

Noniin.  Nyt pitää puhua rehellisesti, että tää juttu oikeesti toimis. Elikkäs, tässä on nyt kaks päivää jo jääny väliin koko elämäntapamuutos-prosessista. Siinä välissä oon ehtinyt retkahtaa jo : oon mässäillyt suklaalla ja jättänyt liikkumatta, stressikin tuli takaisin heti kun opiskelu alko taas.

MUTTA (ja huomatkaa tää MUTTA, se on voimallinen sana nyt)

Eilen koin jonkinnäkösen valaistuksen ja kirjoitin ajatuksiani paperille ylös lähes kaks tuntia ja yli kuusi aukeamaa. Sain kirjoitettua ylös kaikki mikä mun elämässä häiritsee tällä hetkellä, murheet, muistot ja pettymykset. Sen jälkeen siirryin tavoitteisiin ja toiveisiin. Oon aina luullut että mulla ei vaan oo kunnon unelmia elämäni varalle, mutta kun aloin todella kaivaan mieltäni niin niitä löytyi peräti päälle neljäkymmentä pienintäkin toivetta ja tavoitetta! Ja se on jo paljon mulle...

Ymmärsin vasta nyt, että mun pitää alkaa elään tätä elämääni vaan itseäni varten. Mihin ikinä päädynkään jatko-opiskelemaan tai töihin, niin valitsen alan joka kiinnostaa mua TODELLA, ja jossa olisin onnellinen. Tajusin, kuinka paljon yritän miellyttää isovanhempiani ja omia vanhempiani ja toimia, niin kuin yhteiskunta "sanoo". Mutta nyt pistän pisteen sille. EI, en jatka enää niin. Kukaan muu ei pysty elään mun elämääni kun minä, niin mun pitää elää se niin, että tuun onnelliseks. Mä saan epäonnistua ja tehdä virheitä, mä saan elää niin kuin ite haluan.

Ja tän asian tajuamisen jälkeen, tuli pelottavan helpottunut olo! Mun ei tarvi "suorittaa" koko ajan! Mä saan tehä kaiken ihan omaan tahtiin, mä elän täällä omaa elämääni itseäni varten, en kenenkään muun.

Nyt kun mä sain listattua toiveitani, tavoitteitani ja unelmiani ylös, niitä on helpompi lähtee toteuttamaan. Tällä hetkellä päätavoitteet on löytää jälleen terveelliset elämäntavat ja etsiä mulle sopiva jatko-opiskelupaikka. Ja eilen teinkin jo jotain, mitä en oo moneen vuoteen tehnyt: en polttanut yhtään ainuttakaan tupakkaa, vaikka join alkoholia. Join myöskin vain yhden alkoholiannoksen. Huomasin, ettei se niin vaikeaa ookaan. Ainakin jostain saan olla ylpee näiden parien päivien aikana!

Nyt siis taidan laittaa kuntoon taas mun suunnitelmat (kirjoittaa uudet viikko-ohjelmat ym.). Ja pitää uskaltautua tänään myös mitttauksiin ja vaa'alle. Huh, pelottaa lukemat, mutta nyt pitää olla rohkea!

***

Noniin. Kuntoiluohjelma tehty seuraavalle viikolle, ja näistä lukemista lähdetään siis taas liikkeelle:

Paino: 77. 6 kg

vyötärö: 79 cm

lantio: 96 cm

käsivarret: 31 cm

reidet: 61 cm

Hetkinen! Paino noussut mutta mitat on pienentyneet! Mitä?!? Kuvittelin että ensimmäisen viikon ja toisen viikon osittaiset liikunnat ei tuottaneet yhtään tulosta, ja että koko homma meni kirjaimellisesti läskiksi. Tämäpä vasta positiivinen yllätys :D JES!